Hyvinvointia Kangasalla

Terveyskeskuspalvelut ja sote
Syrjäytyminen
Perheiden hyvinvointi
Koulupudokkuus
Työttömyys
Päihde- ja mielenterveysongelmat
Vanhukset

Kuntalaki velvoittaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja elinvoimaa eli toisin sanoen huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten huomiomisesta kaikessa toiminnassaan. Kerran valtuustokaudessa luodaan hyvinvointikertomus tilastoista ja niistä tehdyistä arvioista. Kunnan sivuilta löytyy yksi kertomus vuodelta 2012 ja sen esittelyvideo (http://www.kangasala.fi/hyvinvointi/hyvinvointikertomus-2012). Hyvinvointikertomusta on tarkoitus käyttää ja huomioida kaikessa kunnan päätöksenteossa.

Terveyskeskuspalvelut ja sote

Soteen on kaksi vuotta aikaa, jos kaikki etenee suunnitellusti. Sitä ennen tulee kartoittaa puutteet ja tehdä tarvittavat korjaukset. Terveyskeskuspalveluihin ja päivystykseen liittyen kannatan kiireettömän hoidon kilpailuttamista Kangasalla toimivilta yksityisiltä päiväaikaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Tällöin kuntalainen voisi asioida yksityisellä kunnallisen terveydenhuollon hinnalla. 

Kannatan myös uuden terveyskeskuksen rakentamista ja nykyisen terveyskeskuksen alueen kehittämistä asuinalueeksi. Uuden terveyskeskuksen rakentamisesta Pikkolan alueelle luovuttiin muutama vuosi sitten ja päätettiin tehdä välttämättömät remontit nykyiseen kiinteistöön. Terveyskeskuksessa asioineet varmasti tietävät, että tilat siellä ovat silti puutteelliset.


Soten myötä maakunta vuokraa kuntien sote-kiinteistöt kolmeksi vuodeksi ja lisänä on yhden vuoden optio. Tämän jälkeen maakunta voi luopua halutessaan tarpeettomista kiinteistöistä. Terveysasemat voivat vähentyä Pirkanmaalla jopa 40%. Tavoitetilana pidetään palvelun saavuttamista 10km säteellä. Tullaanko Ojala-Lamminrahka alueelle perustamaan omaa terveysasemaa, jolloin Vatialan piste olisi vasaran alla, vai tukeutuuko Ojala-Lamminrahka Linnainmaan Koilliskeskuksessa sijaitsevaan terveysasemaan ja Vatialan terveysasemaan? Kymmenen kilometrin säteellä olisi myös Kangasalan keskustan länsipuolella sijaitseva uusi terveyskeskus. Pikkolan alue on ilmeisesti nyt menetetty terveyskeskuksen osalta, mutta uusi mahdollisuus olisi paloaseman kiinteistö, kun paloasema siirtyy Kallion alueelle. Kulkuyhteydet paloaseman alueelle ovat autolla hyvät ja bussit olisi helppo saada koukkaamaan lyhyt matka liikenneympyrältä terveyskeskukselle.


Uusi terveyskeskus tulee rakentaa ja se voisi sisältää myös tiloja sosiaalipalveluille. Uusi terveyskeskus tulee suunnitella ja neuvotella maakunnan kanssa, koska siitä tulisi tilojen suurin vuokralainen. Terveyskeskuksen tiloja voisi vuokrata myös yksityisille palveluntuottajille. Uuden terveyskeskuksen sijainnin tulee olla julkisesilla kulkuneuvoilla saavutettavissa ja sen lähelle tulee pystyä rakentamaan myös asuntokantaa.


Klassinen ongelma terveyskeskuspalveluissa on ollut potilastietojen liikkuminen potilastietojärjestelmissä. OmaKanta-järjestelmä on selventänyt potilaan asemaa ja parantanut oikeutta lukea itsestä tehtyjä kirjauksia, mutta eri tietojärjestelmillä toimivat terveydenhuollon ja erityissairaanhoidontahojen tiedot tuntuvat liikkuvan todella huonosti. Rajapintoja tulee kehittää ja soten myötä tämän asian tulee olla todella tikissä, sillä silloin tuottajista sirpaleisen järjestelmän tulee kyetä reaaliaikaiseen tietojen vaihtoon.

Syrjäytyminen

Syrjäytymisen teema toistuu kaikkien tulevien otsakkeiden alla. Syrjäytyminen ei käsitä vain otsikoissa eniten ollutta nuorten syrjäytymistä, mutta se on ollut eniten esillä, sillä elämänmittainen syrjäytyminen on syrjäytymisen raskain, epätasa-arvoisin, huonovointisin ja kallein muoto. Syrjäytymistä ei tapahdu vain yhteiskunnan normeista yleisesti vaan sitä tapahtuu sekä kaikkialla että kaikessa: kouluissa, oppilaitoksissa ja työelämässä, palveluissa ja itsemäärämisoikeudessa, teknologiassa ja hyvinvoinnissa.

Perheiden hyvinvointi

Perheiden hyvinvoinnin vaaliminen palvelee koko kuntaa. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen alkaa jo ennen koulun aloittamista, joten perheitä, joissa on pieniä lapsia tulee erityisesti tukea. Neuvolapalvelut ovat yleisesti hyvätasoisia ja perheiden tukipalveluiden tulee olla helposti lähestyttäviä. Palvelusetelikäytäntöä varhaiskasvatuksessa tulee selventää ja palvelusetelipalveluiden tuottajia tulee lisätä.


Kunnassa tulee olla lapsiperheille tarpeeksi erilaista ohjelmaa, toimintaa ja palveluita. On tärkeää, että lapsiperheiden tarvitsemat palvelut ja harrastustoiminta on tavoitettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Myös julkisen terveydenhuollon hintaiset palvelut tulee olla saavutettavissa viikonloppupäivisin Kangasalla. Perheiden, lasten ja nuorten vapaa-ajan aktiviteeteistä kunnan kulttuuritoimi voi toteuttaa osan, mutta tärkein panos kunnalta on tilojen ja resurssien tarjoaminen järjestöille ja muille tapahtumien järjestäjille.

Viimeisimmässä hyvinvointikertomuksessa suurimmat lasten hyvinvointiin liittyvät huolet liittyvät vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin, avioeroihin ja syrjäytymiskehitykseen. Vaikkakin päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät sotessa maakunnan tuotettavaksi, niin nämä haasteet eivät Kangasalta katoa. Ne tulevat näyttäytymään muissa palveluissa ja yhtälailla kunnan katukuvassa. Kohdistuvan tuen tulee olla matalan kynnyksen palvelua ja asenteiden tulee olla perheitä haasteissaan tukevia. Jos näyttää, että kuntaan jää palveluvajetta, niin silloin kunnan tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotka voivat erilaisten hankkeiden kautta tukea perheitä.

Koulupudokkuus

Lasten eriarvoistuminen on tapahtunut enimmäkseen jo ennen koulun alkua. Koulu on kuitenkin ensimmäinen paikka, jossa asiaa voidaan puuttua ellei lapsi ole jo perheiden tukeen keskittyneiden sosiaalipalveluiden kautta toimenpiteiden piirissä. Oman kokemukseni mukaan valtaosa erilaisissa nuorisopalveluissa/starttipajoilla olevista nuorista ovat kärsineet koulukiusaamisesta ja omaavat vastarintaa koulumaailmaa kohtaan huonojen kokemustensa perusteella. Usealle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja muita ahdistuneisuushäiriöitä eivätkä ole kykeneväisiä mm. suuren luokkakoon opetukseen. Erityisammattiopetus onkin ollut kasvussa eri erityisammattioppilaitosten keskuudessa, mutta myös Tredussa. Hallituksen viimeaikaiset leikkaukset ovat kuitenkin iskeneet pahasti ammattiopetukseen ja sillä on vaarana kasvattaa entisestään nuorten epätasa-arvoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteensa.

On tärkeää, että kunnalla on tarjota kouluissaan riittävästi tukipalveluita ja koulukiusaamiseen puututaan aktiivisesti. Tredun Pikkolaan rakenteilla olevan uuden toimipisteen myötä alueelle syntyy suuri koulukampus, joka kautta tukihenkilöstön resursseja pystytään hyödyntämään liikkuvasti. Opettajat, koulukuraattorit ja -terveydenhuolto ovat tärkeä osa koulun, oppilaan ja perheen välistä yhteydenpitoa. Henkilökunnan asenteiden tulee olla lasta/nuorta tukeva ja kohtaamisten luotettavia. Myös yhteyden kotiin tulee olla asiallista ja havaittuihin ongelmakohtiin tulee olla rohkeutta puuttua. Niin päiväkoti- kuin kouluhenkilökunnallakin ja kaikilla teveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus tarvittaessa tehdä myös lastensuojeluilmoitus, jonka kunnan sosiaalitoimi tutkii.

Koulupudokkaista tulee pitää huolta. Kopin pudokkaasta voi ottaa esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä ja nuori tulee pitää aktiivisena. Oma haasteensa on nuorissa, joilla on pitkiä toistuvia sairaslomia ja he tämän vuoksi irtaantuvat ikätovereistaan ja normeista. Resurssit nuorten tavoittamiseen tulee pitää riittävinä. Sen lisäksi, että vanhan laskelman mukaan syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle miljoona euroa, voi syrjäytymisestä aiheutua valtava hyvinvoinnillinen ja terveydellinen lasku ja loukku, josta on todella haastava enää nousta. Samoin kuin työttömyydessä niin koulupudokkaan syrjäytymisessä on suuri riski ongelmien polarisoitumiselle.

Työttömyys

Päihde- ja mielenterveysongelmat sekä työttömyys ovat suurimmat aikuisväestön hyvinvoinnin ja terveyden menettämistä aiheuttava uhka. Pitkittynyt työttömyys altistaa myös päihde- ja mielenterveysongelmille  ja vaikuttaa tietenkin akuutin taloustilanteen lisäksi myös eläkkeeseen. Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta oli Kangasalla helmikuussa 12%. Tampereen ympäryskunnista Kangasalaa heikompi työllisyystilanne oli vain Nokialla (13,5%) ja Orivedellä (13,3%).

Tärkeintä on, että Kangasalan alueella on tarjota työtä. Kangasalalaiset työnantajat, palvelut ja kaupat tuovat kunnalle paljon hyvää säpinää ja verotuloja. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen vähentää myös työttömyyttä. Kunnan yrittäjämyönteisyyttä ja yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa tulee käyttää työllistämistarkoituksiin.

Kangasalan kunnan työllisyydenhoitoa tulee tehostaa pitkäaikaistyöttömien osalta yhteistyöllä yhdistysten kanssa ja hankkeita voi rahoittaa STEA:n, ESR:n ja kaupungin rahoituksella. Kunnat ovat velvoitettuja työttömien aktivointiin ja laiminlyömisestä maksetaan "sakkoa". Tampereella ostetaan aktivointipalveluita sakkosummalla eri järjestöiltä, koska aktivointi nähdään ennaltaehkäisevänä ja hyvinvointia kasvattavana toimintana. 

ESRn tai STEAn rahoittamilla hankkeilla ei voida korvata kunnalle kuuluvia aktivointitehtäviä, mutta niillä voidaan täydentää työllistymisen palveluita tehokkaammaksi tai tilanteen vaatiessa hankkeet voivat olla ”raskaampiakin” ja kohdentua pudokkaisiin, joilla ei tilanteensa vuoksi ole vielä oikeutta kunnan järjestämiin sosiaalipalveluihin (kuten päihde- ja mielenterveys- ja asumisen tuen palveluihin), mutta siirtyminen niihin jollain aikavälillä on odotettavaa. Lyhytaikaisten työttömien työllistäminen kuuluu Kangasalan TE-toimistolle.

Päihde- ja mielenterveysongelmat

Sote ei poista päihde- ja mielenterveysongelmia. Vaikka ko. palveluista vastaaminen siirtyykin sotelle 2019, niin yhtälailla nämä haasteet näyttäytyvät kunnassa muissa palveluissa ja katukuvassa. Toimeentulotuen siirtyminen KELAan on jo vähentänyt ko. ongelmien havaitsemista ja tukea tarvitsevien ihmisten ohjaamista sosiaaliohjaajille tai omalle sosiaalityöntekijälle. Aikainen havaitseminen on yhtälailla tärkeää molemmissa ongelmissa, sillä usein yksittäisen kärsijän lisäksi myös omaiset tarvitsevat tukea. Hyvinvointikertomuksen mukaan lasten hyvinvointiin liittyvät huolet liittyvät nimenomaan vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin, avioeroihin ja syrjäytymiskehitykseen, jotka kaikki ovat usein sidoksissa toisiinsa.

Huumausaineiden korvaushoitoa tulee jatkossakin järjestää Kangasalla pienissä yksiköissä eikä hankkia palvelua Tampereen K-klinikan ja Hämeenpuiston päihdepalveluyksikön yksiköistä, joissa retkahtamisen riskit ovat suuremmat. 

Tärkeää on myös pitää mielenterveyskuntoutujien palvelut lähellä ja tavoitettavissa. Kangasalla 
PILKE -matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö tekee hyvää työtä. Kunnan tuleekin varmistaa, että palvelu jatkuu ja sen resurssointi on riittävä nyt ja myös sotessa.

Vanhukset

Vanhustenhoidon trendinä on viime vuosina ollut kotiin vietävä tuki. Haasteita tämä vanhusväestön osallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen, sillä liikuntakyvyn laskiessa elinpiiri kapenee ja usko kotona selviytymiseen vähenee. Vanhusten mielialalääkitysten määrä on ollut viime vuodet kasvussa.
Vanhusten hyvinvointia ja osallisuutta tulisi tukea, mutta miten?

Kunnan tehtävä on tarjota vanhusväestölle riittävä ja turvallinen hoito, mutta se ei kuitenkaan korvaa sosiaalista verkostoa vaan pikemminkin syrjäyttää heikon liikuntakyvyn omaavia vanhuksia asuntoihinsa. Itse kannatan vanhustenhoidossa palvelutalomaisia ratkaisuja, joissa vanhuksella on paremmat mahdollisuudet osallistua ja elää sosiaalista elämää naapureidensa ja palvelutalon aktiviteettien tukemana. Tällöin myös kotiin tuotavat palvelut ja hädän tullen apu on lähempänä. Myös järjestöjen ja omaisten roolia vanhuksien tukemisessa tulisi lisätä.