Kalastus ja osakaskunnat

Vesialueiden arvoa ei oikein ymmärretä vaikka ne ovat kansallisvarallisuuttamme. Kangasalan isot järvet ovat kalaisia ja kala- ja rapukannat kestävät huomattavasti aktiivisempaa kalastusta. Kala on nopealla kierrolla uusiutuvaa raaka-ainetta ja jokainen vesihehtaari tuottaakin 25kg kalaa, joka voitaisiin optimiolosuhteissa kalastaa. Kalastus tekee hyvää myös järvien kunnolle, sillä se poistaa fosforia vesistöistä.  

Kangasalla tulee kehittää rantakalastuspaikkoja, jolloin liikkumisrajoitteisillakin olisi mahdollisuus päästä harrastuksen pariin. Näitä voisi suunnitella esim. osana Kaivannon kanavan kunnostamista ja Vesaniemen ja Pelisalmen alueiden suunnittelua. Rahoitusta kalastuspaikoille voisi hakea EU:lta. Kalastus on hyvä harrastus, jota voi harrastaa ympäri vuoden, ja hyvät harrastusmahdollisuudet ovat taasen yksi keino syrjäytymisen torjuntaan ja kunnon kasvattamiseen.

Kalastus elinkeinona ja kouluruokailut

Trendinä lähiruoka. Olen itsekin vaatimassa paikallisten tuottajien elintarvikkeiden hyödyntämistä ja kasvisten lisäämistä koulu- ja laitosruokailuun. Kala ei tee tässä poikkeusta. Kangasalan ja lähiseutujen vesistöt ovat potentiaalisia siihen, että lähiruokatarjontana voisi olla myös järvikala. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden myös elinkeinotoiminnalle. Esimerkiksi paikkakunnallinen Saarioinen tai muu paikallinen uusikin toimija voisi olla hyvä jalostajakumppani kalavalmisruokien ja raakakalamassojen valmistukseen ja lähiruokatuotanto työllistäisi myös paikallisia kalastajia. Tälläisten projektien käynnistämiseen voisi olla mahdollista saada EU-hankerahoja. 

Roinetta hyödynnetään jo nyt ammattikalastukseen, ja Kangasalan muiden järvien kalakannat ovat kestävällä pohjalla. Mahdollisuuksia on myyntiin ja jalostukseen lähtevän kalan lisäksi on myös kalastusmatkailussa, joka tuo työtä myös maatilamatkailulle ja pitopalveluille.

Osakaskunnat

Osakaskuntiin kuuluvat henkilöt, jotka maanomistuksen kautta omistavat samaa vesialuetta. Vesialueet ovat kiinteistöjä siinä missä maakiinteistötkin ja ne ovat yksityistä omaisuutta. Osakaskuntien tehtävinä on huolehtia yhteisten vesialueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta kuten esim. paikallisten kalastus- ja ravustuslupien myynnistä ja metsästyksestä vesialueella. Osakaskunta päättää kaikista yhteistä aluetta koskevista asioista samalla tavalla kuin maakiinteistön omistaja päättää omasta kiinteistöstään. Kangasalla osakaskunnat ovat enimmäkseen pieniä ja tätä myöten toimihenkilöitä on tulevaisuudessa vaikea löytää. Järvien vesialueiden ja kala- ja rapukantojen kehittäminen on vaarassa jäädä näin rikkonaiseksi ja pahimpana pelkona on pienien vesialueiden jääminen täysin hoitamatta.

Vahvat osakaskunnat tukevat muita paikallisia toimijoita, esimerkiksi Tiihalassa Roineen osakaskunta tukee suoraa kylätoimikuntaa. Näin osakaskunnat voivat olla kylissä paljon muutakin kuin vedet ja kalat. Elinvoimaiset, virkeät ja mahdollisimman pitkälle (taloudellisesti) toimeentulevat kyläyhteisöt ovat myös kunnan kannalta tärkeitä. 

Kuinka tämä liittyy kuntaan? 

Kunta on maanomistuksen myötä mukana monessa osakaskunnassa. Kunnan etujen mukaista olisi, että osakaskunnat olisivat elinvoimaisia ja vaikutusvaltaisia. Kunnan tulisi alkaa selvittämään osakaskuntien yhdistämisen mahdollisuuksia. Osakaskuntien yhdistäminen helpottaisi toimihenkilöiden löytymistä ja kasvattaisi osakaskunnan roolia vesistöjen kehittämisessä. Roineella suurikokoinen Roineen osakaskunta on kasvanut suureksi juuri pienempien osakaskuntien yhdistämisellä (http://www.rmpkalastusalue.fi/roine). 

Osakaskuntien yhdistäminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian ennen kuin uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuonna 2019.  Osakaskuntien edustajat käyttävät uusien kalatalousalueiden päätäntävaltaa yleiskokouksissa ja äänimäärä on sitä suurempi mitä osakaskunta on. Yhdistäminen vähentäisi vesialueiden hallinnan byrokratiaa ja vaurailla osakaskunnilla olisi varaa ostaa asiantuntevia palveluita ja näin huolehtia vesialuista

Byrokratian purku

Byrokratia vähenisi myös sitä kautta, että monissa hankkeissa kuten lämmönkeruuputkistojen, kaapelien ja vesijohto-viemäriputkilinjojen, kaasuputkien jne. lasku ovat hankkeita, joissa omistaja (osakaskunta) voisi antaa suoraa luvan toiminnanharjoittajalle (omakotitalon rakentajalle /sähköyhtiölle/vesilaitokselle...) eikä näissä yleensä tarvitsisi hakea aikaa ja rahaa vievää lupaa Aluehallintovirastolta (AVI). Tämä keventäisi myös AVIn taakkaa, sillä puolet AVIn käsittelemistä luvista koostuvat näistä. Roineella tätä on jo harjoiteltukin.

Kangasala voisi olla oikea edelläkävijä byrokratian purkamisessa!

Kustannukset ja vaikutukset

Kunnalle kohdistuvat kustannukset koostuisivat enimmäkseen koordinaattorin muutaman kuukauden kertaluonteisesta palkasta tai palvelun voisi ostaa Pirkanmaan kalatalouskeskukselta. Positiivisen  vaikutuksena taasen maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset paranevat, byrökratia toiminnanharjoittajalla pienenee ja kyläyhteisöjen omarahoitteisuus paranee.